Blogin henkiin herättelyä :)

Siitä on vuosi jos toinenkin vierähtänyt edellisestä päivityksestä :) Alkuun ei ollutkaan tarkoitus olla erityisen aktiivinen, kun tuntui hieman turhalta kirjoitella peruselämästä mitä koirieni kanssa vietin ryyditettynä hyvin vahvasti pienten lasten arjen ja kolmivuorotyön tuomalla twistillä.. Asian voisi muotoilla näin, että huomattavasti aktiivisempaakin aikaa on elelty koirien kanssa. Mutta taaperot on taaksejäänyttä aikaa ja koululaisten kanssa elämä on erilaista ja sieltä onkin kasvanut minulle innokkaita harrastuskavereita jotka tuntuvat olevan hyvin innokkaita apulaisia myös näissä pentuprojekteissa <3 Toki he ovatkin kultaakin kalliimpia sosiaalistajia ja pentujen käsittelykin on moninkertaista verrattuna siihen jos yksin niitä hoitaisin.

Meillä oli äskettäin pennutkin! Marraskuun lopulla syntyi Carnival- pentue ja ensimmäiset päivät olivat hieman raskaita. Martta oli täyden kympin tyttö synnyttämään. Synnytys käynnistyi normaalisti omia aikojaan ja Martta synnytti hyvävoimaisena kymmenen pentua. Yksi lopetettiin välittömästi pehmytkudoshalkion vuoksi (kitalaki oli ehjä). Yksi syntyi selvästi kooltaan pienempänä kuin muut ja tätä pentua Martta siirteli kauemmaksi ja pyrki laittamaan sitä piiloon peittojen alle etc mikä toki herätti hieman huolestuneisuutta. Pentu nimettiin Alviniksi. Alvin olikin sitten seuraavana päivänä kuolleena pentulaatikossa. Kolmas pentu menetettiin tapaturmaisesti, kun Martta oli hetken pentujen kanssa ilman valvontaa, niin sepä olikin alkanut nyhtämään napanuoraa yhdeltä pennulta. Sen verran oli myös huonoa tuuria, että kun muilla napanuoraa olivat kuivuneet ja tippuneet poissa niin Pocolla se oli vielä todella tiukasti kiinni. Ja näin napa ratkesi auki. Alle tunnin sisään napa oli jo tikattu kiinni sekä antibiootit aloitettu, mutta valitettavasti noin pieni pentu on aika aseeton infektioita vastaan ja siitä aukosta oli päässyt bakteeri joka aiheutti peritoniitin mihin Poco vuorokauden ja parin eläinlääkärireissun jälkeen sitten menehtyi. Me teimme sen eteen kaiken mitä tehdä voi, mutta aina se ei riitä... ja olen todella kiitollinen siitä tuesta ja tsempeistä mitä me tolleriyhteisöltä saimme ❤️
Pentulaatikossa oli kuitenkin seitsemän reipasta pientä tollerinalkua joiden elämänalku sujui mukavissa merkeissä aina luovutukseen saakka. Carnival pentue oli ihana porukka! Ne nukkuivat yön, kiitos lauhan ”talven” oppivat tekemään tarpeensa oikein hienosti ulos, olivat hyvin kiinnostuneita riistasta, rakastivat olla ulkona ja riemuitsivat tuoreesta lumesta 😄 ja he olivat hyvin ihmissosiaalisia ja hakivat mielellään kontaktia ihmiseen, myös muuten kuin hampaillaan 😉
Tämä pentue vietti aitauksessaan aikaa ruokaillen tai nukkuen. Ja myös silloin jos emme olleet itse kotona. Mutta muutenpa ne viipottivat villinä ja vapaana aikuisten koirien seassa talossa. 🤗
Martta vieroitti itse itsensä imettämisestä ja oli uskomattoman upea emä ❤️ Etukäteen mietin, että kuinkahan semmoinen vauhtimimmi pystyy rauhoittumaan ja olemaan riittävän rento ilman, että se alkaa suorittaan sitä äitiyttä, mutta Marttapa näyttikin itsestään ihan uudenlaisen puolen. Se oli hyvin määrätietoinen, rauhallinen, maltillinen emä joka hoiti pennut moitteetta. Se ei stressannut pätkääkään lauman muista aikuisista ja jostain ihmeen syystä se päästi Friscon varsin varhain pentuhuoneeseen ja yhtä suuri ihme oli se, että Frisco uroksena sinne halusi mennä, mutta jostain syystä se otti enon velvollisuudet ihan tosissaan ja kävi välillä itsenäisestikin kurkistelemassa varovasti laatikkoon onko kaikki hyvin. Yleensähän se ei todella tule edes katsomaan ja ne pennut ovat yököttäviä tuossa vaiheessa 😄
Martta on ensimmäinen emä meillä joka oikein huokui tekemisen tarvetta viimeisen viikon aikana. Itse olen ollut sen ajatusmaailman kannattaja, että nartun tulee saada palautua sekä fyysisesti, että henkisesti riittävän pitkään synnytyksestä ja pentuajasta, mutta sitten on näköjään nämä ”uraorientoituneet” äidit erikseen 😅 Se alkoi olla oma touhukas, aktiivinen ja osallistuva itsensä ja zenmäinen tasapainoisuuden maallistuma oli yhtänopeasti tiessään kuin oli tullutkin 😂😂
Ja kun Martta pääsi Piian kanssa hallille niin voi sitä täräkkyyden ja tomeruuden määrää millä niitä hommia paiskittiin 😂 sanotaanko, että motivaatio-ongelmia ei ollut...

Äitiyden maallistuma Freijahan toki olisi halunnut katsella lähempääkin pentuja jo hyvin varhain, mutta lopulta kuitenkin kunnioitti rajoja. Eikä siinä hirveän pitkään mennyt kun Freijakin oli vapaalla ruokinnalla Martan eväillä kun Martta päästi kaverin myös syömään kun kerran nälkä toisella suolissaan kurni.. Olinkin tovin aikaa hämmästellyt kun Martan ruokakuppi tyhjänä ilmestyi olohuoneeseen ja talossamme on tasan yksi kuppien kuskaaja ja se on Freija. Kunnes sitten Freppu jäi kiinni itseteostaan pentuhuoneessa posket pullollaan mother & puppy ruokaa mussuttaen ja Martta pötköttelee vieressä 😄  Freija pääsikin toteuttamaan sitä tavattoman suurta hoivaviettiään myöhemmin. Se on uskomattoman ihana ja pitkäpinnainen pentujen kanssa. Nämä oli sille toiset pennut keiden kanssa se sai viettää aikaa ja se lempeyden määrä on suorastaan koskettavaa katsoa. Aika näyttää saako Freija ehkä joskus omatkin pennut.

Näitä pentuja olisin pitänyt oikein mielellään vielä pari kolmekin viikkoa ja haikein mielin ne päästettiin kuitenkin kahdeksan viikkoisina omiin koteihinsa ❤️
Pennut pääsivät aktiivisiin koteihin ja valtaosa pääsee metsästämään 🤗 myös muuta aktiviteettia on heille luvassa. Olenkin ollut nämä ensimmäiset viikot hyvin tiiviisti yhteyksissä koteihin ja yhteistä jokaiselle tuntuu olevan reippaus ja avoimuus. Lisäksi muutama on ollut heti alusta saakka lähes sisäsiisti 😳 ja erityisesti heitä viehättää elementtinä vesi ja juomakupit ovatkin olleet kovalla käytöllä kun niissä räiskitään ja innokkaimpia on viety kylppäriin jossa on isompaa vatia ollut tarjolla
😂
Sijoitin toisen narttupennun ja Nelli jäi asumaan Ouluun Essille jolla onkin meiltä aiempi kasvatti Lilo. Näin saamme osallistua Nellin elämään tiivisti 🤗
Tässä vaiheessa sitä kasvattajana jää enemmän konsultin rooliin eli pyrin auttamaan, ohjaamaan, neuvomaan, kuuntelemaan ja olemaan tukena kaikessa mitä kasvatteihin liittyvää nyt vastaan tulee.
Tämä on myös aina jotenkin jännää aikaa, kun ne pienet pennun pallerot alkavat kasvaa ja kehittyä hiljalleen aikuiseksi koiraksi ja on erityisen kiinnostavaa nähdä ja kuulla millaisia ne lopulta ovat. Ja pohtia, että mitkä ominaisuudet ja piirteet oli tunnistettavissa silloin meillä pentuaikana ja miltä koiralta niitä mahdollisesti on peritty.  Ja samalla ajatukset alkavat siirtyä seuraavaan projektiin....


Olemme myös kuvanneet Hey Crazy pentujen luustoja viime viikolla ja tulokset ovat olleet mykistävän hienoja. 7/10 on nyt kuvattu ja yhden lausunto vielä uupuu, mutta mitään kauheuksia sieltä ei ole luvassa ja viidellä oli A lonkat sekä 0 kyynärät ja yhdellä B/C lonkat, mutta nekin on todella kauniit lonkat ja harkitsemme mahdollista paneeliin vientiä vielä. Mutta katsellaan mihin asian kanssa päädymme.
Myös selkälausunnot mitä alle kaksivuotiaasta nyt saa ovat olleet moitteettomia niillä keiltä selät kuvattiin 👏 ja jälleen saan olla kiitollinen kodeista mihin nämä kasvatit ovat päätyneet ❤️ On ollut ihan itsestäänselvää, että koira kuvataan. Ja faktahan on se, että vaikeahan meidän kasvattajien on yrittää pyrkiä parempiin luustotuloksiin jos niitä koiria ei kattavasti kuvata. Ja on erittäin tärkeää myös itse tietää millainen luusto sillä harrastuskaverilla on. Eli tärkeää asiaa sekä yksilön että koko rodun kannalta😊

Näyttelyissäkin olemme viimeisen parin vuoden aikana jonkin kerran käyneet ja Freija on sellainen koira jota sinne on mukava joskus viedä ja erityisesti jos kasvatteja lähtee mukaan 😊 Matias ja Sofia olisi kovin kiinnostuneita myös esittämään koiria kehässä ja meillä onkin hieman pulaa tällä saralla punaturkeista, mutta Sofia on saanut käydä muutaman kerran Huldan kanssa kehässä ja saanut tuomarilta oikein kannustavia kehuja 💖 muutaman vuoden päästä on handleria omasta takaa 😄
Tänä vuonna on jo muutamia näyttelyitä suunnitteilla ja Raaheen olimme ilmottautuneetkin, mutta Freija loukkasi selän kun täällä oli todella liukkaat kelit ja jään päällä vielä vettä, niin yksi aamu ei vaan jalat ottaneet takaa alle. Siinä jäi muutama lyönti omistajallakin välistä kun näin että se ei vaan pääse ylös yrittämisestä huolimatta. Kun tutkin koiraa, niin huomasin että takajalat kuitenkin hieman liikkuu ja niissä on tonusta, että halvauksesta ei ole kyse. Välilevytyrä olisi mahdollinen. Pääsimme nopeasti luottotohtorillemme joka on kyllä ehdottomasti joka grammansa arvosta kultaa 💎
Raimo tutki potilaan neurologian tarkasti ja siinäpä kävikin esille että vamma on oikealla puolella selkää. Vasemmalla kiputunto tuli alemmas nikamiin. Freija sai relaksantit ja kipulääkkeet kotiin ja opiaattia pikkuisen akuuttitilanteeseen. Laserhoitoa annettiin heti. Ja sitten kotiin häkkihoitoon.
Jo illalla sen takapää alkoi pitää hieman enemmän ja seuraavana päivänä se käveli itse 🙏
Kun menimme eläinlääkäriin ottamaan toista kertaa laserhoitoa, niin hieroja ja eläinlääkäri oli molemmat odotelleet ja katsoneet kamerasta kun tullaan ja olivat odottaneet, että potilas tulee kannettuna pöydälle, mutta sepäs tulikin puoli hölkkää omin jaloin 😄
Pari viikkoa Freija piti sairauslomaa ja edelleen extrahuomioin sen selän lihaksistoa pitämällä BOT loimea ulkoillessa ja muutenkin . Kysymyksessä oli ”ainoastaan” hieman pahempi revähdys.

Harrastusrintamalla tapahtuu sen verran, että Matias ja Freija ovat aloittaneet yhdessä tutustumaan agilityn alkeisiin ja myös tokoon. Vaikka sitä lunta ei Oulun alueellakaan mahdottomasti ole niin sen verran kuitenkin, että ei täällä jälkiä tehdä. Ja kesääpä täällä odotellaan jo kovasti Matiaksen kanssa, että päästään jatkamaan mejäilyä Freijan kanssa. Niin kiinnostava maailma koko kolmikon mielestä 😄 mutta kun olisi hieman enemmän aikaa... 🙏  ja Maplefoxin koulutuspäivät ovat pääsiäisenä ja siellä on myös noutokoulutusta kasvateille tarjolla mejäopastuksella maustettuna. Ja tietysti sosiaalinenpuoli tärkeänä osana myös.
Nyt näyttää myös siltä, että meidänkin sakki joutuupi osallistumaan Tollerileirille 😁 Koska yhdistys on tehnyt toivottuja muutoksia leiriin niin mepä otamme kopin asiasta ja pidämme pentue/kenneltapaamisen siellä ja saamme oman taippariryhmän. Tiedän että pari juniorityyppiä on liekeissä kun tämän kuulevat 😂

Meillä on uusia pentusuunnitelmia vireillä ja jos kaikki menee kuin on suunniteltu niin kesällä syntyy uusi porukka Maplefoxeja ❤️❤️❤️

Ja hei! Meillähän on avoimet sivut Facebookissa Kennel Maplefox nimellä ja instagramissakin on jonkinmoista elämää... vaikkakin suht hiljaista.

H-hetki alkaa olla käsillä!

Tulevan viikonlopun tai alkuviikon aikana pitäisi Gildan pentujen syntyä 🤗🤗🤗
Tänään laitellaan lasten kanssa pemtulaatikko paikalleen ja sitten jännityksellä odotellaan.  Gilda itse jaksaa oikein mainiosti ja tuollaisen pienen pentueen etu näyttää olevan helpompi olotila kun massu ei ole niin valtaisa.
Tänään kävi Cara toisessa ultrassa jossa varmistettiin viikko sitten katsottu tilanne. Siellä näkyi yksi varsin eläväinen ja liikkuva kaveri ja jonkinasteinen optio jäi toiselle pennulle. Ei voi kiistää etteikö olisi ollut monestakin syystä parempi, että niitä pentuja olisi ollut muutama lisää... Pelkästään synnytyksen käynnistyminen voi olla haaste kun masussa on vain yksi pentu sillä sen erittämä kortisoli ei riitä välttämättä herättämään narttua synnytystouhuun. Mutta toisaalta turha näitä riskiasioita on liiaksi miettiä ja niillä itseä kuormittaa. Mennään tilanne kerrallaan 😊

Jokaisella kolikolla on puolensa ja nyt on hienoa, että tulin astuttaakseni Gildan ja Caran yhtäaikaa niin on myös tuolle Caran pennulle pentuseuraa olemassa. Ja tämän vuoksi Gildan pennuista ainakin osa ellei kaikki tullaan luovuttamaan hieman myöhemmin. Tosin olisihan täällä Frisco varmasti innokkaana leikittäjänä ja kaiken kyseenalaisen aktiviteetin opettajana 🤗🤗🤗🤗
Koska pentuja ei tule yhteensäkään määrällisesti montaa niin nämä tulevat nyt todella käsitellyksi ja sosiaalistamiseen panostetaan vielä asteen verran enemmän.
Lasten kanssa täällä jo malttamattomana odotellaan niitä pieniä punaisia maailmanvalloittajia 💝

Pentujen tulevista kodeista voisin myös sanos sanasen....
Minulla ei ole tapana ottaa varauksia vastaan pennuista ja kodit valitsen pennun mukaan.
Etusijalla on kuitenkin kodit joissa elelee ennestään Maplefox koira ja tietysti omaan lähipiiriin kuuluvat henkilöt. Mutta vaikka sielläkin olisi henkilöitä jotka ovat jo tovin aikaa pentua odotelleet niin heidänkin kanssaan toimii sama periaate eli jos pennun ominaisuudet eivät ole sellaiset että ne mielestäni täyttää parhaalla mahdollisella tavalla sen omistajan kodin ja harrastustavoitteiden asettamat raamit niin silloin pentu ei sinne lähde.
Riistaa tarjoan paljon ja monipuolisesti pennuille ja ne hetket ovat mielestäni erittäin tärkeitä ja informatiivisia myös kattavammin sen pennun osalta kuin ainoastaan riistakiinnostuksen arvioinnin.
Varsinaisia päätöksiä teen vasta varsin myöhäisessä vaiheessa. Ostajien kannalta toimintatapani on hermoja raastava, mutta haluan olla omalta osaltani täysin varma myös siitä että valinta on tehty niin hyvin kuin mahdollista jotta se tuleva yhteiselämä voisi olla mahdollisimman onnistunutta ja molemminpuolin palkitsevaa.

Caran ainokainen ei tule lähtemään ulkopuoliselle. Eli sen pennun osalta en ota kyselyjä lainkaan vastaan.

Gildan pentuja on myös hyvin vähän syntymässä ja kyselyitä on tullut jo varmasti aivan riittävästi.
Ja luulen, että nämäkin jäävät suurella todennäköisyydellä tähän lähipiiriin.

Vaihderikas alkuvuosi 😄

Ajattelin kaivella tämän blogin tuolta netin syövereistä ja yrittää herätellä henkiin 😊😊

Viimeisten päivitysten jälkeen on kerennyt tapahtua monenlaista sekä koira- että ihmisrintamalla, mutta rotu ja rakkaus rotuun ei ole muuttunut mihinkään 👍

Viime vuonna Maplefoxille ei syntynyt pentuja lainkaan ja olinkin ajatellut, että tämä lepotila tulisi kestämään useampia vuosia, mutta kun tilanne alkoikin näyttää siltä, että pentuehommat olisikin mahdollista toteuttaa, niin silloin tulee kääriä hihat ja pistää töpinäksi.

Gilda (Lauvstuas Cegilda Discollin) ja Cara (Canuck's Midsummer Easylady)  oli tarkoitus astuttaa.

Gildalle olinkin jo pitkään "puolella silmällä" katsellut erään pentueen uroksia sillä kyseiset sukutaulut yhdistettynä kiehtoivat hyvin hyvin paljon ja muutama uros mitä pentueesta olen nähnyt tekivät myös vaikutuksen. 

Asiat eivät kuitenkaan aina mene niin kuin itse haluaisi ja valitettavasti tämän uroksen kanssa monestakin syystä johtuen homma ei tällä kertaa johtanut riittävän pitkälle mikä toki harmitti kun pidin kyseisestä koirasta kovasti ja olin edelleenkin sitä mieltä että se olisi ollut kelpo sulho. Gilda juoksee puolen vuoden välein ja ensi syksyn osalta ens taas pysty sanomaan, että onko pentueita mahdollista toteuttaa. Ajelin jo kotiinpäin ja kävin puhelua erään luottohenkilön kanssa ja tulimme siihen tulokseen että aktivoidaan kuitenkin plan B sillä Gildalla oli jo korkea progesteroni.

No sen suunnitelman kanssa kävi sitten niin, että kaikki osa-alueet napsahtelivat pala kerrallaan paikoilleen ja vaikka itse mietinkin, että ollaanko vaan liian myöhässä jo progesteronin suhteen niin huoli oli turha ja tämä nuori herra hoiteli tilanteen varmoin ottein kuin vanha konkari. 

Kysymyksessä siis Tollerbay Dallas Texas "Gini". 

Tänään kävin ultraamassa Gildan ja siellä massussa näkyi pieniä tollerinalkuja ❤️

Täällä ollaan lasten kanssa todella innoissaan ja odotellaan maaliskuun alkua enemmän kuin joulua. 

Tämä yhdistelmä nyt kuitenkin sitten rikkoo yhdistyksemme sitoumuskasvattajasääntöjä niin että yhdistelmän lonkkaindeksin keskiarvo jää 2 alle rajan.  Näin ollen poistan Maplefoxin sitoumuskasvattajalistalta pois. Jokainen joka on perehtynyt vähääkään näihin indekseihin niin ymmärtää tämän rikkomuksen pienuuden. Soitinkin asiasta Kennelliittoon henkilölle joka vastaa näistä asioista ja hämmästelin, kun Gildan edellisten pentujen jälkeen Gildan indeksi nousi vain yhdellä vaikka pennuista kuvattiin 5/6 ja kaikki oli joko A tai B. Sanoin myös että saan tästä nykyisestä yhdistelmästä sanktioita mikä tuntuu minusta hieman epäreilulta ottaen huomioon että Gilda periytyi itseään parempaa. Niin tuo indeksisysteemi laskeekin nuo tulokset isäuroksen hyväksi koska sillä oli niin hyvä indeksi ja erittäin hyvä varmuusprosentti. Sanktioista hän kommentoi että missään nimessä moinen muutaman pykälän vaihtelu ei tulisi johtaa mihinkään sillä indeksejä EI tulkita niin. Kun puhutaan vaikka muutamasta kymmenestä niin sillä on merkitystä. Nuo muutamien pykälien muutokset liittyvät järjestelmän laskennallisiin päivityksiin eikä niinkään periytyvyysasioihin. Mutta säännöt on sääntöjä ja kannan vastuuni tästä toiminnasta. 

Poistun myös jalostustoimikunnasta koska olemme joskus linjanneet että jalostustoimikuntalaisen kuuluu olla täysin nuhteeton näissä asioissa. Se on vain hyvä asia että jos sinne löytyisi joku innokkaampi henkilö jolta löytyisi voimia ja aikaa osallistua aktiivisemmin toimintaan ja mielestäni minä olen antanut sen mitä annettavissa on... Kaunis kiitos jokaiselle mukana olleelle henkilölle! On ollut hienoa päästä kuulemaan teidän ajatuksia ja arvoja näiden vuosien aikana 😊😊

Kävin tuossa viime viikolla sitten keinosiementämässä Caran Turussa mutta siitäpä sitten lisää jos ja kun on jotain mistä kertoa 🤗🤗 Sitä pentuetta odottelee aika moni kuin kuuta nousevaa 💖

Talo "hiljenee"...

Viimeiselle pennulle onnistuimme löytämään kodin joka täytti toiveemme sen pennun kohdalla. Elli on kuitenkin ilonamme ja Gildan painikaverina ensi viikkoon. Ja kun olen näiden viime hetken käänteiden ystävä, niin Elli myös sijoitettiin lopulta :) Elli jää Ouluun kuten veljensäkin ja Heta lähti Keuruulle ja Fanni Rovaniemelle.
Me toivotamme mitä parhainta onnea pienille Catchereille heidän elämässään.
Kuvainnollisesti talo hiljenee... todellisuus onkin sitten ihan jotain muuta ;)

Luovutusikäinen narttupentu etsii sopivaa kotia!!

Pentujen osalta koti alkaa olla jo melko tyhjä. Kuitenkin yhdelle narttupennulle haluaisin löytää vielä sille sopivan kodin. Pentu on reipas ja aktiivinen. On ollut kiinnostunut riistasta mitä pennuille esitellään pari kertaa viikossa. Pentu on päässyt tutustumaan variksiin, taveihin, fasaaniin ja puluun. Pennulle edelleen esitellään säännöllisesti riistaa kunnes se oikea koti on löytynyt.
Pentu elää perheessämme vapaasti muiden koiriemme lailla ja se kulkee autossa muiden mukana kun viemme koirat ulkoilemaan mm metsään. Muuten pentu ulkoilee vapaasti pihallamme. Myös sisäsiisteyskasvatusta on aloiteltu.
Pentu on tottunut pieniin lapsiin (perheesemme kuuluu 3,5v ja 1,5v lapset) ja on myös hyvin välitön vieraiden ihmisten suhteen.
Tämä narttu on eläinlääkärin tarkastama, rekisteröity ja sillä on myös passi hankittuna sekä mikrosirulla tunnistusmerkitty. Mukana seuraa myös Royal Caninin pentupakkaus ja hieman muutakin.
Jos koet että sinulla voisi olla tarjottavana sopiva koti tälle kauniisti rakentuneelle tytölle niin ole ystävällinen ja soita: 0405834443 Sari. Sähköposti kyselyt tihinen.sari@gmail.com

Narttupentu etsii kotia!!

Fanni

Heta

Elmo

Elli

Heta

pentusten mami Tira

Meille on syntynyt pentuja :) ja meillä on myös ihka oma uusi pentu!!

Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna saimme pentulaatikkoon jälleen kovasti elämää. Tira (Mäkiharjun Catch If U Can) synnytti kolme urosta ja kolme tyttöä. Pentusten isä on Tollerbay Great Elliot "Mortti".
Pennut ovat nyt siis reilun viikon vanhoja ja kaikki on mennyt hyvin. Tira on ollut tarkka ja huolellinen emä.
Julkaisen muutaman kuvan vanhemmista piakkoin...

Perheemme on täydentynyt narttupennulla. Gilda neiti täytti juuri 11 vkoa ja vaikuttaa olevan erittäin reipas noutajan alku. Kunhan Norjan kennel klubi ehtii paperit meille asti toimittaa, niin sitten joskus Gildan löytää koiranetistä nimellä Lauvstuas Cegilda Discollin. Gildasta myös muutama kuva myöhemmin.
Eli kyllä tämä tuore kesäloma taitaa hurahtaa kuin siivillä...